Uutta väriä

No niin. Päivä siinä melkein meni.
Kun ihan itse opettelee näitä tietotekniikan ihmeitä.
Ihana blogituttavuuteni Pilviharso on antanut jo muutamia hyvä vinkkejä, ja tänään olin omatoiminen.

Olen ihaillut hänen ja muiden bloggaajien kauniita sivupohjia.
Nyt päätin itsekin tehdä asialle jotain. Uutta väriä elämään.
Jostain se on aloitettava.


Ajattelin, että saan samalla jo vähän esimakua tulevasta.
Odotan saavani tietoa tällä viikolla tuleeko minusta opiskelija.
Vuodeksi.


Siunasin mielessäni tätä Elegia-sivustoa. Tälläinen haahuilijakin uskalsi tarttua toimeen, rohkeasti väkertelemään  muutoksia Hooteeämällään, Javascriptin kimppuun ja muihin, mihin en olisi aikaisemmin koskenut. A) koska kaikki mitä teet koneella, vie aikaa  b) koneen tilttaus takuuvarmaa amatöörin käsissä c) olisi tarvinnut soittaa exälle (huom. erottu 12 v. sitten ja edelleen hänellä on käsitys, että kaikki ovat yhtä nopeita koneen kanssa kuin hän)  d) merkit jonossa ilman älykästä lauserakennetta pelottavat minua  >div > aaaaaa_c_ FbcO tai jotain.


Kiitos, että on olemassa naisia, jotka ymmärtävät naisia. Koneella.
Kiitos myös miehille. Tasapuolisesti.


Uuden oppiminen on mielestäni innostavaa. Uskon, ettei ihminen ole koskaan liian vanha oppimaan uutta. 
Tunnustan ja ennustan, (niin tuo ON tarttunut Lupauksesta!) että tämän vuoden tavoitteeni on inspiraatio. 
Tuntea jotakin sellaista kuplivan tuntuista tunnetta, ihanaa säkenöintiä. 
Siitä, että on juuri nyt tässä kohtaa elämässään. Että voi oppia uutta, että voi inspiroitua vaikka uudesta blogipohjasta. Siitä, että jokin elämää suurempi tietää kaiken sen, mitä minun ei tarvitse tietää. Inspiroitua siitä, että minä olen minä.

Mikä on sinun tavoittelemasi tunne? Uskotko, että voit lähteä sitä tavoittelemaan?
Unohda asiat, joita tavoittelet ja mieti, mitä tunnetta ne sinulle edustavat.
Asioiden takaa löydät vastauksia. Lisäämällä sitä tunnetta elämääsi, mitä tavoittelet, tuot ne asiat lähellesi!

Niin minä uskon. Väritä elämääsi!