Luottamus.
Minä olen saanut lähiaikoina ihanaa oppia luottamisesta.
Facebook-ystäväni tietävät, miten yli kaksi viikkoa kateissa ollut kotkanpää-höyhenkorvakoruni löytyi luottamuksen ja intuition avulla. Kadulta, märkänä ja uitettuna lumessa, rännässä ja kuravedessä.
Elämän pieniä asioita, joilla on suuri merkitys.
Intuition kuunteleminen ohjaa meitä polullamme, jos vain maltamme pysähtyä ja kuunnella sitä ääntä. Ja luottaa, vaikka mikään juuri sillä hetkellä ei todistaisikaan tietoa oikeaksi.
Luottamus on vuorovaikutusta. Kuuntelemista, tässä hetkessä läsnä olemista.
Luottamus voi syntyä, kun osapuolet tutustuvat toisiinsa ajan kanssa. Oppien
toinen toisistaan.
Minä ja intuitioni seurustellaan. Luottamuksella.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
3 kommenttia:
Minä harjoittelen parasta aikaa luottamusta siihen, että jou ihminen ottaa yhteyttä ja tarjoutuu avukseni tietyssä jutussa, konkreettisessa. Aika kuluu, mutta yritän luottaa...
Pilviharso, odotatko jonkun tietyn ihmisen ottavan yhteyttä vai voinko minä auttaa?
Leila,
Huomaan, että kommentissani oli kirjoitusvirhe.. En tarvinnut kenenkään apua, vaan luotin siihen, että oikea emäntä saapuu juhliini, sillä kaksi vaihtoehtoa oli mennyt jo pieleen ja kolmatta ihmettä odottelin - ja hän tuli!
Lähetä kommentti