Näkymätön lapsi

En tiedä. Minulla on menossa jotkut sisäisen tuuletuksen päivät.


Olen ihmeissäni. Minä olen yli 40 vuotta tottunut pitämään mielipiteet ominani. Paitsi, jos kyseessä on jonkun ryhmän etu. Minusta on saanut hyvän puolestapuhujan.
Olen vedonnut milloin työpaikan urheiluporukoiden puolesta, henkilökunnan puolesta, koululaisten ja oppilaiden puolesta, avioliiton puolesta, eronneiden puolesta, henkisyyden puolesta.

Kunhan on ollut joku muu, jonka puolesta olen voinut puhua.
Pikku-Leila on sitten liihotellut siinä näkymättömänä, koettaen saada itsensä kuuluviin, kysyen: Entä minä?
On ollut asioita, joiden olen ajatellut ajavan myös hänen tilannettaan.
En ole kyllä nähnyt häntä, olen kieltänyt mitä hän on ajatellut, tuntenut, toivonut.
Ettei vaan tule aiheutettua ristiriitaa.
Että kaikki vain rakastaisivat.


Nyt olen luonut jo useita vuosia suhdetta tähän sisäiseen lapseeni.
Nyt hänestä näkyy jo osa.
Voitteko muuten kuvitella, sain ylioppilaskirjoitusten yhteydessä palkinnoksi ruotsin kielen kirjoituksesta kirjan... Tove Janssonin " Det osynliga barnet"  (Näkymätön lapsi). 
Että ihan sitten palkittiin se näkymättömyys.


Niin, no nyt mennään tällä tuuletuslinjalla. Huomaan, että minun on jostain syystä kommentoitava, annettava  kommentteja milloin kenellekin. Omille vanhemmille, nuorimman lapseni kanssa vähän tekemisissä olevalle isälle, ystäville, blogikirjoittajille. Huh, huh, tulee vähän semmoinen olo, että mistä tämä kaikki kumpuaa. Tulppa on aukaistu, koskahan tämä tasoittuu?
Ei tämä mitään hurjaa ole, kunhan nyt on tullut lausuttua papille mielipiteitä Jumalasta, äidille eronneiden ihmisten tunnekuohuista ja siitä, että riitaan tarvitaan kaksi jne.
Minulle vierasta. Minun mielipiteiden julkituomista.


Toivon, että sisäisen lapseni ei tarvitse jatkossa enää niin paljon mesota, että kuulen häntä paremmin. Että elän läsnä tässä hetkessä, häntä kunnioittaen.
Että arvostan häntä sellaisena kuin on, hänen tunteitaan.

Ymmärrän, että hän on loukkaantunut minulle.
Anteeksi, pikku-Leila. 
Minä näen sinut nyt.